Lumi- ja jäärakentaminen muuttuvassa ilmastossa

by | Oct 14, 2024 | Matkailu, ruoka ja luonto, Tekniikka ja teollisuus | 0 comments

Kuvituskuviota.

Strategia ilmastonmuutoksen ennakointiin ja sopeutumiseen

Tekijät

  • Santeri Meriläinen, Tradenomi (YAMK), Asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
  • Kari Moilanen, Insinööri (YAMK), Asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
  • Niko Pernu, Insinööri (YAMK), Asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu

Metatiedot

Tyyppi: Monografia
Julkaisija: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Julkaisuvuosi: 2023
Sarja: Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 10/2024
ISBN: 978-952-316-524-3 (pdf)
ISSN: 2954-1654 (verkkojulkaisu)
Pdf-linkki: https://lucit.sharepoint.com/:b:/s/Julkisettiedostot/EbgEr_aBZDBOiVXap9iyz2IBE41fiVpmlbj_X5frOt2gyg?e=maoANv
Oikeudet: CC BY 4.0
Kieli: suomi
©Lapin ammattikorkeakoulu ja tekijät

Tiivistelmä

Julkaisu tarjoaa näkökulmia siihen, miten lumi- ja jäärakentamisessa elinkeinona voidaan varautua ja sopeutua uuteen ilmastotodellisuuteen Lapissa. Kirjoittajat tarkastelevat myös alan toimijoiden mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa luoden samalla uudenlaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Julkaisu on tehty osana Lapin AMKin EAKR-rahoitteista ProSnow-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansallisen lumi- ja jäärakentamisen turvallisuutta ja ilmastoresilienssiä ja vahvistaa näin lumi- ja jäärakentamista elinkeinona. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2023–31.7.2025.

Sisällys

1. Johdanto

2. Ilmastoennusteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset lumi- ja jäärakentamiselle Lapissa

Ilmastonmuutos Lapissa

Vaikutukset lumi- ja jäärakentamiselle

3. Ilmastonmuutos & arktisen matkailun muuttuva liiketoimintaympäristö

Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu ja sen hyödyt yrityksille

Toimenpiteitä ja kehitysehdotuksia muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin

Lumi- ja jäärakennusalan sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Pohdinta

4. Tulevaisuuden kestävä lumi- ja jäärakentaminen

Taistelu plusasteita vastaan teknisin keinoin

Optimoidut rakennus- ja käyttöprosessit

Sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen

Lähteet

1. Johdanto

Veden olomuotojen muutokset kulminoituvat sataan ja nollaan celsiusasteeseen. Lumi- ja jäärakentaminen nojaa pitkälti alle nollan celsiusasteen lämpötilassa ilmentyviin veden muotoihin, lumeen ja jäähän. Satunnaisesti tarvitaan myös nestemäisessä olomuodossa olevaa ainesta, mutta lähtökohtaisesti lumi- ja jäärakentamisen edellytyksenä on materiaalin kiinteässä olomuodossa pitävät lämpötilat, jotta toiminnan turvallisuus on taattu. Olosuhteissa on kuitenkin tapahtunut, tapahtuu, ja tulee tapahtumaan selkeitä muutoksia, jotka haastavat alan toimintaa.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ympäristöhaasteista, joka koskettaa laajasti yhteiskunnan eri sektoreita. Lappilainen, globaalillakin tason vetovoimatekijänä tunnettu lumi- ja jäärakentamisen elinkeino lukeutuu näihin aloihin, joilla ilmastonmuutos aiheuttaa selkeitä muutoksia. Kylmän vuodenajan arkisista ja arktisista materiaaleista rakennetut rakennukset kohtaavat merkittäviä muutospaineita, ja edellyttävät kasvavissa määrin kykyä ennakoida, varautua ja sopeutua toimintaympäristön ja olosuhteiden epävarmuustekijöihin ja muutoksiin rakennusteknisissä ratkaisuissaan niin suunnittelupöydällä, kuin rakennuksen käyttövaiheessa. 2020-luvun tekniset ratkaisut mahdollistavat pakkasen pitämisen lähes kaikkialla nykyaikaisen infran ulottuvissa, mutta nämä ratkaisut törmäävät usein ekologisen kestävyyden rajoihin.

Rakennusten ja siihen liittyvän tekniikan ohella muutoskyvykkyyttä edellytetään toiminnan taustalla pyörivältä liiketoiminnalta. Epävarmuustekijät ja muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat ennen pitkää elinkeinon pitkäaikaisen toiminnan polttoaineeseen, eli euroihin, ellei lumi- ja jäärakentamisessa näihin osata, pystytä tai haluta varautua.

Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia siihen, miten lumi- ja jäärakentamisessa elinkeinona voidaan varautua ja sopeutua näihin muuttuviin olosuhteisiin Lapissa. Julkaisu tarkastelee myös alan mahdollisuuksia sopeutua uuteen ilmastotodellisuuteen ja jatkaa toimintaansa luoden samalla uudenlaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Julkaisu on tehty osana Lapin AMKin EAKR-rahoitteista ProSnow-hanketta. ProSnow-hankkeen tavoitteena on parantaa kansallisen lumi- ja jäärakentamisen turvallisuutta ja ilmastoresilienssiä ja vahvistaa näin lumi- ja jäärakentamista elinkeinona. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2023–31.7.2025.

2. Ilmastoennusteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset lumi- ja jäärakentamiselle Lapissa

Ilmastomallit kuvaavat ilmastojärjestelmää matemaattisten yhtälöiden avulla. Yhtälöt muodostetaan fysiikan lakien perusteella. Malleissa ovat mukana ilmakehää, valtameriä sekä maaperää simuloivat osat. Ilmastomallit käsittelevät normaalisti koko maapallon ilmastoa. Tämä tarvitaan, kun ilmakehän ja merien virtaukset eivät tunnusta valtioiden rajoja. Ilmastomallisimulaatioissa on tästä syystä simuloitava koko maapallo.

Alueellista tarkkuutta pyritään parantamaan luomalla alueellisia ilmastomalleja, niiden hilapisteiden väli on 20-50 kilometriä.  Simulaatio- ja laskentamallien kokoa rajoitetaan esim. laskemalla vain Euroopan kokoinen alue kerrallaan, sisältäen merialueet. Ongelmana on pienemmissä malleissa reuna-alueet. Ongelman aiheuttaa ilma- ja merivirtojen virtaukset laskenta-alueen reunoilla. Nämä virtaukset vaikuttavat ratkaisevasti laskettavan mallin ilmastoon. Mallin reunoilla käytettävät tuulen, lämpötilan, ilman virtausten ym. mallit, lasketaan maailmanlaajuisen mallin tiedoista kullekin ajanjaksolle. Tällaisen tietomäärän siirtäminen maailmanlaajuisesta mallista alueelliseen malliin on haastavaa teknisesti. (Ilmasto-opas.fi, 2024)

IPPC:n 6. Arviointiraportti (2021) toteaa ilmaston muutoksista seuraavasti:

”Voidaan varmuudella sanoa, että ihmisten toimet ovat lämmittäneet ilmakehää, meriä ja maaperää. Tämän seurauksena ilmakehässä, valtamerissä, jää- ja lumipeitteessä ja elävässä luonnossa on havaittu laaja-alaisia ja nopeita muutoksia.”

Ilmastonmuutos Lapissa

Ilmastonmuutoksen yksi keskeisimmistä mittareista on lämpötila. Lämpötilan nousun arvioidaan olevan vuosisadan puolessa välissä noin 2 – 6 astetta riippuen tulevista ilmastotoimista, sekä niiden vaikuttavuudesta. Voimakkaat päästörajoitukset jättävät lämpötilan nousun kahteen asteeseen, kun taas maltillisemmilla ilmastotoimilla keskilämpötila nousee jopa kuudella asteella vuoteen 2050 mennessä. (Ilmastopaneeli 2021)

Sademäärä voi ilmastomallien valoissa kasvaa +6% – 20% riippuen päästötavoitteiden onnistumisesta. Tämä lisää tulvien riskiä seuraavilla alueilla: Rovaniemen kaupunki, Kittilän kirkonkylä, Kemijärven kaupunki (Kemijoen vesistöalueella), Ivalon taajama (Ivalojoki) ja Tornion kaupunki (Tornionjoki) ja yksi on rannikkotulvakohde, Kemin rannikkoalue. (Ilmastopaneeli 2021) Lisäksi talvikauden sademäärät kasvavat huomattavasti vuoteen 2050 mennessä, mikä yhdistettynä lämpötilojen nousuun voi tarkoittaa talviaikaan sijoittuvien vesisateiden yleistymistä. (Ilmasto-opas.fi 2022)

Tuulen nopeuden ei puolestaan nähdä ilmastoennusteiden ja -mallien valossa muuttuvan merkittävästi. Arvioidaan, että tuulisuuden muutos Suomessa on 2080 -luvulla -12.+10% nykytilaan verrattuna. Auringon säteilytehossa ei tapahdu suuria muutoksia, vaihteluvälin ollessa -2…+5%. Nykyisten laskelmien mukaan hiukkaspäästöt vaikuttavat auringon säteilyn määrään mutta on vaikeata ennustaa täsmällisesti muutosta. (Geophysica 2021) Ilman kosteus kasvaa vuoteen 2050 mennessä jonkin verran. Yhdistettynä lämpötilan nousuun tämä tarkoittaa, että ilman absoluuttinen kosteuspitoisuus kasvaa nykytilaan verrattuna. (Ilmasto-opas.fi 2022)

Vuodenaikojen keskilämpötila nousee talvisin 1-6 astetta ja kesällä 1-4 astetta nykyisestä.  Malleissa ei oteta kantaa pakkasjaksojen pituuksiin, mutta talvikausi tulee lyhenemään syksyn ja kevään osalta nykytietojen valossa.  Tämän hetkisten mittaustulosten mukaan vuosien 1991-2020 pakkaspäivien määrä vuodessa on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna vuosiin 1981-2010, ja pakkaspäivät tulevat talvikausina vähenemään vuoteen 2050 mennessä. (Geophysica 2021, Ilmastopaneeli 2021) Vuonna 2050 roudan määrä on pienempi kuin nykyisin (Ilmasto-opas.fi 2022).

Vaikutukset lumi- ja jäärakentamiselle

Kasvava lämpötila on selkeimmin lumi- ja jäärakentamiseen ja -rakennuksiin vaikuttava tekijä. Lumen ja jään kiinteän olomuodon edellytys on pakkanen, ja pidempiaikaiset, nollan celsiusasteen ylittävät lämpötilat pakottavat nämä muuttamaan muotoaan vedeksi. Epävarmuus kauden aloitusajankohdassa luo rakentamisen käynnistämiselle selkeän haasteen erityisesti toimijoille, joilla ei ole mahdollisuutta lumen säilöntään (kuva 1), ja myöhäinen talven alku luovat haasteita rakentamisen aikatauluun, joka on usein jo nykyiselläänkin tiukka. Kasvavat lämpötilat ja lyhenevä kausi lyhentävät lumi- ja jäärakennusten tehollista käyttöikää, ja voivat nostaa talvikauden plusasteisien jaksojen pituutta joka osaltaan voi vaikuttaa rakennuksen käyttöön ja edellyttää tarkempaa käytönaikaista valvontaa.

Kuva 1. Ounasvaaran säilölumikasa geotekstiilein suojattuna (Niko Pernu/Lapin AMK)

Lämpötilan nousu voi auringon kanssa yhteisvaikutuksena edellyttää yhä tarkempaa paikkavalintaa, jotta rakennusten käyttöiät saadaan pysymään riittävän pitkinä. Myös joillakin alueilla kasvava tulvariski luo omat haasteensa paikkavalinnoissa. Kiistatonta on se, että ilmasto muuttuu alaa vaikuttavalla tavalla, ja kannattava ja turvallinen liiketoiminta lumi- ja jäärakentamisen parissa vaatii varautumista ja sopeutumista.

3. Ilmastonmuutos & arktisen matkailun muuttuva liiketoimintaympäristö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain ja sen vaikutuksia tulee ennakoida, sekä arvioida jatkuvasti, koska sillä on arvaamattomia vaikutuksia matkailijoiden käyttäytymiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutus korostuu matkailualalla, missä vallitsevan ympäristön merkitys on erittäin tärkeä. Alttiimpia ilmastonmuutokselle ovat matkailualueet, joiden vetovoima perustuu luonnonympäristöön. Lapissa matkailun merkittävä vetovoima on puhdas luonto, joka tarjoaa neljä eri vuodenaikaa ja vaihtelua matkailuun. Lapin elinkeinoelämän kannalta matkailu on erittäin tärkeä toimiala, koska se elävöittää syrjäisimpiäkin alueita taloudellisesti.  Ilmaston lämpeneminen tulee lyhentämään talvikautta ja vuodenajat muuttuvat, mutta eri skenaarioiden mukaan se tapahtuu pitkällä aikavälillä. Sopeutumisaikaa ilmastonmuutokseen pitäisi siis olla riittävästi, joten siihen tulee varautua riskit kartoittaen ja vaihtoehtoisia toimintamalleja suunnitellen yrityskohtaisesti. (Kietäväinen, Tuulentie & Rovanperä, 2011, 43.)

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä talvimatkailulle voidaan lieventää, kehittämällä ohjelmapalvelutarjontaa kesäkaudelle. Aktiviteettien kehittäminen siten, että ne ovat hyödynnettävissä myös talven lumettomana aikana on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Tuotteet ja palvelut tulee siis sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin ja niiden tulee olla räätälöitävissä yksilöllisten tarpeiden sekä erilaisten kohderyhmien mukaan. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan talvimatkailuun ja joulupukkiin keskittynyttä markkinointia tulee jatkossa painottaa enemmän kesämatkailuun ja Lapin luonnon tarjoamiin elämyksiin. (Kietäväinen, Tuulentie & Rovanperä, 2011, 44–45.)

Matkailu on jatkuvasti kasvava vientitoimiala, jonka vaikutukset muille elinkeinoille ovat erittäin tärkeät. Vaikutus näkyy muun muassa vähittäiskaupassa, käsi- ja pienteollisuudessa, elintarviketuotannossa ja rakennusteollisuudessa Lapin alueella. Alueellisesti merkittävä elinkeino tuo tuloja Lappiin 630 miljoonan euron edestä (2015), jonka lisäksi henkilötyövuosien määrä on noin 5000 (2015). Arktisen alueen matkailu kasvaa vuosi vuodelta, mutta Suomella on esimerkiksi Pohjois-Norjaa ja Pohjois-Ruotsia pienemmät resurssit matkailumarkkinointiin. Matkailualan investointipotentiaali Lapissa on kuitenkin valtava (2060 milj. euroa) ja se on selkeästi suurempi verrokkimaihin verrattuna. (Gritsenko, Haavisto, Harjanne ym. 2016, 38.)

Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu ja sen hyödyt yrityksille

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinkeinoelämään on tarkasteltu Deloitten Oy:n tekemässä selvityksessä Elinkeinoelämän keskusliitolle. Toimialasta riippumatta jokaisen yrityksen arvoketju on erilainen, jolloin jokaisen yrityksen pitää tarkastella ilmastonmuutoksen vaikutuksia oman yrityksen näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen tuomia yhteiskunnallisia ja fyysisiä muutoksia voidaan tarkastella neljässä eri vaiheessa kuvan 2 mukaisesti.

Kuva 2. Suositukset yrityksille ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (Deloitte Oy 2020)

Liiketoimintaympäristön muutoksiin varautuminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen luo yrityksille merkittäviä strategisia hyötyjä. Eri skenaarioihin ja ilmiöihin varautuminen on jokaisen suomalaisen toimialan ja yrityksen tehtävä. Yhteiskunnalliset ja fyysiset ilmastonmuutoksen vaikutukset luovat ongelmia, mihin voi varautua esimerkiksi ennakoimalla kustannusrakenteen muutoksia ja asiakkaiden odotuksia sekä kysynnän vaihtelua. Investointien kannattavuuden arviointi on myös jatkossa entistä tärkeämpää. Edellä mainittujen asioiden avulla voidaan erottautua kilpailijoista etupainotteisesti ja parhaillaan pystytään tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu voidaan ottaa esimerkiksi osaksi yrityksen toimintaympäristötarkastelua, joka auttaa tunnistamaan riskit ja mahdollisuudet juuri oman yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. (Deloitte 2020.)

Toimenpiteitä ja kehitysehdotuksia muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin

Arktisen matkailun yksi haaste on voimakas sesonkiluonteisuus talvimatkailun myötä. Suomen ja erityisesti Lapin toiminta matkailuosaajana on tunnistettu, mutta haasteita on edelleen tuotekehityksessä sekä kilpailijoiden erilaistumisessa. Tuotekehityksessä suurimpana haasteena näyttäytyy kesätuotteiden ja -palveluiden kehittäminen. Yhtenä tärkeänä keinona kehittämiseen voi nostaa matkailutoimijoiden yhteisten tavoitteiden määrittämisen ja alueen brändäämisen yhtenäisenä matkailukohteena, jonka myötä on mahdollista saavuttaa rajat ylittävä tuotekehitys kansainvälisille markkinoille. Matkailun toimialalla kannattaa hyödyntää kaikki se osaaminen ja vuosien kokemus, mitä vuosien aikana arktisella alueella on kertynyt. Lisäksi ulkopuolisten näkemys siitä, mikä Lapin alueella on houkuttelevaa, tulee ottaa vahvasti huomioon. Kuvassa 3 on avattu toimenpide-ehdotuksia arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamisen kehittämiseen. (Gritsenko, Haavisto, Harjanne ym. 2016, 39–40.)

Kuva 3. Suositukset ja toimenpide-ehdotukset arktisen alueen matkailutoimijoille.

Kuluttajat ovat jatkuvasti entistä ympäristö- ja ilmastotietoisia. Ilmastotietoisuuden lisääntyessä on nähtävissä, että ainakin suomalaiset käyttävät yhä enemmän rahaa palveluihin. Sen myötä vähäpäästöisten ja lähellä tuotettujen tuotteiden kysynnän oletetaan nousevan. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhä laajemmin pk-sektorille, missä kuluttajien lisäksi painetta toiminnan ilmastovaikutuksista viestimiseen tulee myös muilta arvoketjun toimijoilta. Panostamalla resurssitehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään voi syntyä yllättäviä mahdollisuuksia muun muassa palvelualoilla ja puhtaiden suomalaisten tuotteiden kohdalla. Ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa kuitenkin uudenlaisia kustannuksia yrityksille, mutta niiden määrä riippuu siitä, miten kustannustehokkaasti ilmastotavoitteisiin pyritään pääsemään. Ilmastopolitiikan avulla voidaan ohjata yrityksiä kohti puhtaampia teknologioita ja kustannustehokkuutta. (Seppänen, 2020, 5-9.)

Lumi- ja jäärakennusalan sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Liiketoiminnalliset vaikutukset lumi- ja jäärakentamiseen ovat ilmastonmuutoksen myötä väistämättömät. Ennakointi muuttuvaan toimintaympäristöön on avainasemassa. Alla lueteltuna muutamia ratkaisuja sopeutumisen tueksi.

  • Ennakointi
    • Kestävän infrastruktuurin rakentaminen, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin
    • Ajantasaisen ilmastotiedon ja ennusteiden hyödyntäminen liiketoimintaan liittyvissä päätöksissä ja suunnittelussa
    • Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
  • Uudet liiketoimintamallit
    • Monipuolistetaan liiketoimintaa tarjoamalla jatkuvuutta talvisesongin ulkopuolelle kesäaktiviteettien ja elämysten muodossa, jolloin markkinointi on tärkeässä roolissa.
    • Kehitystyö tuote- ja palvelusuunnittelun osalta käyttäjälähtöisesti.
  • Innovaatiot ja teknologiat
    • Kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen ja uudet innovaatiot keinotekoisen lumen ja jään tuottamiseen vähäisemmillä ympäristövaikutuksilla. Lisäksi uudenlaisten materiaalien tutkiminen eristävyydessä.
    • Investointi energiatehokkaisiin jäähdytysjärjestelmiin, joiden avulla varmistetaan olosuhteet lämpenevässä ilmastossa.
  • Energiaratkaisut
    • Uusiutuvan energian käyttö energiatarpeen kattamiseksi
    • Energiatehokkuuden parantaminen optimoimalla rakennusten energiankulutus ja vähentämällä energiankulutusta paremmalla suunnittelulla sekä automaatiojärjestelmillä

Toimenpiteiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta luonnollisiin lumi- ja jääolosuhteisiin ja parantaa kestävyyttä liiketaloudellisesti muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Esimerkiksi Euroopan Alpeilla eri hiihtokeskuksissa on alettu erittäin vahvasti panostamaan energiatehokkuuteen. Kasvava energiantarve hissien, lumen tuottamisen, rinteiden hoidon ja rakennusten lämmittämisen osalta on pakottanut yrittäjät säästämään energiakustannuksissa ja ottamaan käyttöön innovatiiviset energiantuottamisen muodot. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia ja sen luomia vaihtoehtoja energian säästöön kehitetään jatkuvasti modernisoimalla hiihtokeskusten toimintoja. (Bender, Bidault, Daragon ym., 2020, 1–3.)

Pohdinta

Ilmastonmuutoksen vaikutus matkailun liiketoimintaan Suomessa tulee ensimmäisenä näkymään etelän hiihtokeskuksissa, missä jo tällä hetkellä mietityttää eniten koko toiminnan taloudellinen kannattavuus. Luonnollisen lumen luotettavuuden ennustetaan heikkenevän merkittävästi tulevaisuudessa, mutta suurimmalla osalla alueista lumenteko on mahdollista vielä seuraavien vuosikymmenten aikana, vaikka lumentekemisen olosuhteet heikkenevät. Ennakoivia toimenpiteitä ongelmaan ja kulutukseen voi olla esimerkiksi uusiutuvien energioiden hyödyntäminen entistä vahvemmin, energiatehokkuus, kehitystoimet tekolumen suhteen ja mahdollisuuksien mukaan toimintojen siirto ”ilmastoedullisiin sijainteihin”.

Keski-Euroopassa olevien matalalla sijaitsevien hiihtokeskusten ja muiden lomakohteiden kysynnän vaihtelu on tällä hetkellä kaikista suurinta. Näissä kohteissa ollaan kaikista riippuvaisimpia ilmastosta ja lumesta. Suurin osa hiihtäjistä ei esimerkiksi luopuisi hiihtämisestä, vaan vaihtaisi paikkaa ja vähemmässä määrin myös ajoitusta lumivarmempiin kohteisiin ja vuodenaikoihin. Tästä voidaankin päätellä, että jos alppimaiden olosuhteet huononevat useimmilla alueilla, ne, joiden olosuhteet ovat edelleen hyväksyttävät, saattavat ainakin hetkellisesti hyötyä ilmaston lämpenemisestä.

Arktisen alueen Suomi voi kuulua näihin ”ilmastonmuutoksen voittajiin”, jos sellaisia todellisuudessa edes on. Tilanne on osattava hyödyntää talven osalta, jonka lisäksi kesäkauden tarjoamia mahdollisuuksia on laajennettava. Kesäkauden osalta yksi tärkeimmistä asioista on käyttäjälähtöinen tiedonkeruu sekä tuote- ja palveluvalikoiman suunnittelu sen pohjalta. Aihealuetta tutkiessani esille nousi myös matkailijoiden kovat laatuvaatimukset, joten kesämatkailun yksi vetovoimatekijä voi olla premium-matkailuun panostaminen ja tehokas viestintä sen suhteen.

Vetovoimatekijöitä Lapin matkailussa on useita; vuodenaikojen vaihtelu, talvi, koskematon luonto, maisemat, eläimet ja kasvillisuus, saamelaiskulttuuri, lumi- ja jäärakentaminen, puhtain ilma, revontulet, virtaavat vedet, kaamos, yötön yö, vaihtelevat olosuhteet, pimeys, sauna, joulupukki, kaukainen sijainti ja niin edelleen. Tästä kaikesta ei kuitenkaan osata vielä viestiä täysin potentiaalisille asiakkaille, vaan edelleen matkailu keskittyy erittäin vahvasti talvisesonkiin ja sen ympärille luotuihin mahdollisuuksiin. Tuotekehitys kesämatkailua ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa sesonkiluonteisuuden muutosta varten on erittäin tärkeässä asemassa tulevaisuutta ajatellen ja oikeanlainen markkinointi edesauttaa muutostyötä jatkossa.

4. Tulevaisuuden kestävä lumi- ja jäärakentaminen

Vuoden keskilämpötilan noustessa ja lumipeitteisen ajan lyhetessä myös lumi- ja jäärakentamiselle otollinen sääikkuna kutistuu. Lumivarmuus on matkailusektoriin kytkeytyvän lumi- ja jäärakentamisen avaintekijä. Jos kausi voidaan avata luvattuna ajanjaksona, tämä kasvattaa kävijämääriä. Vastaavasti aiempi aloitusajankohta pidentää kautta, jolloin lumi- ja jäärakennukset ehtivät tuottaa enemmän. Kauden aloitusta ei voi kuitenkaan yleensä toiminnassa laskea luonnonlumen varaan, vaan lumivarmuus vaatii investointeja lumetuslaitteisiin ja lumen varastointikapasiteettiin. Lumen varastointiin parhaat edellytykset on suurilla hiihto- ja laskettelukeskuksilla, sillä näissä usein on parhaat edellytykset säilöttävän lumen tykittämiselle, sekä varastoinnille. Lumirakentamisen raaka-aineeksi käytetään jo nykyisin pääasiassa tykkilunta koostumuksensa vuoksi, joten lumen tykittäminen ja säilöminen ei aiheuta muutoksia käytetyssä materiaalissa ja suunnitteluperusteissa.

Tulevaisuudessa lisääntyneet sateet ja korkeammat vuorokauden keskilämpötilat edellyttävät nykyistä suurempaa tarvetta lumensäilöntään, jotta toimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja riskejä saadaan hallittua. Tällä hetkellä suosituin tapa säilöä lunta rinteessä on passiivista säliöntätekniikkaa. Passiivinen säilöntätekniikka perustuu lumen suureen massaan ja volyymiin, joka huolellisesti eristetään ulkoisilta lämmönlähteiltä matoilla ja eristelevyillä. Eristämiseen perustuvalla säilöntämenetelmällä lumen tilavuus pienenee Alppien ja pohjoismaiden olosuhteissa säilöntäkauden aikana keskimääräisesti 28% SLF:n (2016) kyselytutkimuksen mukaan. säilöntäpaikasta ja käytetystä eristysmenetelmästä riippuen.

Perinteinen keino lumivaraston eristämiseen on käyttää sahanpurua säilölumikasan päällä. Minimikerrospaksuus on noin 25 cm, mutta mitä paksumpi kerros, sitä parempi eristyskyky saavutetaan. Kustannussyistä eristepaksuutta ei kuitenkaan tavanomaisesti voida kasvattaa rajattomasti. Esimerkiksi Mikkelissä vuonna 2012 käytettiin 30-40 cm paksuista sahanpurukerrosta säilölumen päällä (YLE 2012).

Sahanpurun levittämiseen voidaan kasan muodosta riippuen käyttää lumilinkoa, kaivinkonetta tai rinnekonetta. Kuoriminen tapahtuu myös rinnekoneella tai kaivinkoneella, kasan muodosta riippuen. Kesän aikana ongelmana on sahanpurun, eli muhan, kulkeutuminen tuulen mukaan. Tuulisina ja vähäsateisina kesinä tuuli voi kuljettaa muhaa ympäristöön, heikentäen muhakerroksen lämmöneristävyyttä ja mahdollisesti aiheuttaen ympäristöhaittoja. Tätä voidaan vähentää kastelemalla kasaa paloletkuilla tai sadettimilla olosuhteiden sitä edellyttäessä. Muhaa poistettaessa sahanpuru ja säilötty lumi saattavat sekoittua keskenään, mikä voi olla ongelmallista riippuen lumen käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi hiihtoladuilla muhan sekoittuminen lumeen voi heikentää ladun laatua ja näin vaikuttaa hiihtokokemukseen. Tavanomaisin eristepaksuuksin muhalla säilöttävä lumesta sulaa noin 20-30 % säilöntäkauden aikana (Lapin AMK 2022, Lumivarastokoe Rovaniemi 2006).

Toinen vaihtoehto on käyttää geotekstiilejä eristämiseen 2-4 kerroksen paksuisella kokonaisuudella. Tämä menetelmä ei ole yhtä tehokas kuin sahanpuru, sillä sulaminen on voimakkaampaa, jopa 30-50 % alkuperäisestä lumimäärästä. Kasan muotoilussa on tärkeää ottaa huomioon kankaiden levityssuunta ja minimoida kuoppien ja notkelmien syntyminen. Sadevesi voi kerääntyä kuoppiin ja sulattaa alla olevaa lunta, muodostaen kraattereita. Geotekstiilien levittäminen yleensä vaatii erityisen laitteiston, jolla tekstiilit voidaan vetää ja levittää kasan päälle. Tämä voidaan kiinnittää esimerkiksi kaivinkoneeseen. Geotekstiilien poistamiseen käytetään samaa laitetta, jolla ne voidaan rullata takaisin. (Lapin AMK 2022)

Tuoreimpina sovelluksina lumensäilönnän eristeeksi käyttöön on tullut myös hybridimateriaali, jossa on yhdistetty polyuretaanilevyt (EPS/XPS) ja geotekstiili. EPS- tai XPS-levyt toimivat eristävänä kerroksena, ja geotekstiili sitoo levyt yhteen. Kasan muotoilu on tärkeä osa peittoprosessia, sillä materiaali taipuu vain yhteen suuntaan. Usein kasan päädyt peitetään pelkällä geotekstiilillä. Levittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi kaivinkonetta, jolla peite vedetään kasan päälle. (Lapin AMK 2022) Tällä materiaalilla voidaan optimiolosuhteissa päästä jopa alle 20 % hävikkiin.

Tuulen ja lämmön yhdistelmä aiheuttaa suurimmat hävikit lumen säilönnässä. Kuvassa 4 Italian Livignossa tehtyjen mittausten tulokset (2024).

Kuva 4. Säilölumen sulamiseen johtavat ulkoiset tekijät. (Livigno 2024)

Rakentamiseen ja koristeluun käytettävä jää pyritään mahdollisuuksien mukaan nostamaan paikallisesti järvestä tai joesta, sillä kuljetusmatkan pidentyessä myös kustannukset kasvavat. Alkutalven pakkaset ja lumisateet vaikuttavat jään laatuun ja paksuuteen, samoin kuin keväällä jäätä varastoon nostettaessa. Jään nostossa tulee huomioida turvallisuus, ja ohjeita tähän löytyy muun muassa TUKES:n sivuilta (2024).

Luonnonjäätä käytettäessä jääkannesta sahataan halutun muotoisia kappaleita, jotka nostetaan vedestä ja kuljetetaan rakennuspaikalle. Esimerkiksi Kiinan Harbinin lumimaailmassa säilytetään joen jäätä ympäri vuoden (Yunnan Gateway 2024). Suomessa suuremmassa mittakaavassa jäätä varastoidaan muun muassa Lehtojärvellä (Talouselämä 2024).

Tekojäätä eli koneellisesti jäädytettyä jäätä ei Suomessa käytetä laajassa mittakaavassa. Veistoksia ja pieniä kappaleita, kuten astioita, voidaan kuitenkin valmistaa tästä jäätyypistä. Tekojää on yleensä kirkasta, lasimaisen läpinäkyvää jäätä.

Jään varastoinnissa kesäkauden yli käytetään nykyään kylmähuoneita, joissa jäätä säilytetään suuria määriä kerralla. Varastoinnissa hyödynnetään massan luomaa kylmävarastoa. Talvella varaston ulko-ovet voidaan avata, jolloin luonnonkylmä ylläpitää säilytyslämpötilaa. Kesäkaudella koneellinen jäähdytys on välttämätöntä varastointilämpötilan ylläpitämiseksi. Aurinkopaneelien ja lämpöpumpputekniikan avulla sähkönkulutusta voidaan vähentää.

Taistelu plusasteita vastaan teknisin keinoin

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen edetessä tarve lumirakennuksia suojaaville ratkaisuille korostuu, mikäli rakennuksen käyttöikä halutaan pitää yhtä pitkänä kuin tähän asti. Tavanomaisesti lumi- ja jäärakennusten käyttöikä on 4-5 kuukautta, jonka jälkeen rakennukset puretaan ja ne sulavat kevään lämmössä. Käyttöikää on mahdollista pidentää koneellisella jäähdytyksellä, ja riittävällä jäähdytys- ja suojauskapasiteelilla rakennusta on mahdollista käyttää jopa ympäri vuoden.

Esimerkiksi Norjan Kirkkoniemen ympärivuotinen lumihotelli perustuu runsaaseen säilöttävän lumen määrään, lunta suojaaviin geotekstiilipeitekerroksiin sekä aktiiviseen, koneelliseen jäähdytykseen. Nykyinen Kirkkoniemen lumihotelli on rakennettu vuonna 2019, ja sen tiloja on remontoitu vuosien varrella sekä tilojen päällä olevaa lumimassaa kasvatettu sekä luonnonlumella, että tykkilumella, mutta lumirakennusta ei missään vaiheessa ole kokonaisuudessaan uusittu. Tiloissa pidetään sulan maan aikaan noin -4 celsiusasteen lämpötilaa. Käytönaikainen seuranta perustuu lumirakenteiden kriittisten muotojen ja painumien seurantaan, sekä lämpötilojen seurantaan. Kesäaikaan tiloihin käydään useiden väliovien ja -verhojen läpi, jotta lämpöä kulkeutuisi lumihotelliin mahdollisimman vähän. Jäähdytys luonnollisesti kuluttaa energiaa, ja Kirkkoniemen tapauksessa suuri osa alueen sähköstä tuotetaan vesivoimalla.

Nousevia lämpötiloja ja tuulta vastaan taisteluun on jo nykyisinkin eri ratkaisuja, joilla voidaan mahdollistaa lumi elämyksenä melkeinpä mihin päin maailmaa tahansa. Tästä ehkä radikaaleimpana esimerkkinä laskettelukeskus Ski Dubai Yhdistyneissä arabiemiraateissa. Ski Dubaissa 22500 neliömetrin pinta-alan omaava laskettelukeskus on tehty jäähdytetyn ja katetun rakennuksen sisään, ja sitä pidetään viileänä koneellisesti, jotta lumi saadaan pysymään lumena hiekkaerämaan lämmössä (Visit Dubai 2024).

Käytännössä aktiivisten ja passiivisten suojausmenetelmien yleistymisen esteenä on ratkaisujen hinta, joka alleviivaa tarvetta kehittää yhä kustannustehokkaampia tapoja ongelman lähestymiseen. Aktiiviset jäähdytysratkaisut vaativat runsaasti energiaa, jonka tulisi olla mahdollisimman ekologisesti ja kustannustehokkaasti tuotettua jotta ratkaisuja voidaan soveltaa kannattavasti ja kestävästi lumi- ja jäärakentamisen liiketoimintaan.

Koneellisen jäähdytyksen ohella lumisen tai jäisen rakenteen säilymistä voidaan edistää rakennepaksuuksilla, eli käytännössä kasvattamalla rakenteen termistä massaa. Suurempi kylmää omaava massa, eli lumen tai jään määrä kasvattaa rakenteen lämmönsietokykyä. Termisen massan kasvattamisen ohella kylmää voidaan varastoida rakenteeseen kylmillä ilmoilla koneellista ilmanvaihtoa hyväksikäyttäen. Lumirakennuksessa tämä tapahtuu joko koneellisella tulo- tai poistoilmanvaihdolla, jolla kylmää ilmaa johdetaan rakennuksen läpi ja rakenteen lämpötila laskee verrattuna tilanteeseen, jossa rakennuksen ilmanvaihdon ilmamäärät olisivat pienemmät.

Optimoidut rakennus- ja käyttöprosessit

Lumesta ja jäästä valmistetut rakenteet eivät säily kesäkauden yli passiivisesti säilöttynä. Myös aktiivijäähdytystä käytettäessä muodon muutokset ja kuluminen on huomattavaa. (RAMK 2011) Tavanomaisessa rakentamisessa hyödynnettyä elementtipohjaista rakentamista ja esivalmistamista voidaan lumi- ja jäärakentamisessa hyödyntää hiukan rajallisemmin.  Pienempiä lumi- ja jääelementtejä tai osia on mahdollista tehdä kylmähuoneessa valmiiksi asennettavaksi lumirakenteisiin etukäteen. Myös suurempia jäälohkareita on mahdollista säilöä kesän yli, jotta syksyn rakentamiseen saadaan luonnonjäätä joko rakenteisiin esimerkiksi pilareiksi, tai koristeiksi tiloihin.

Muottien valmistelu etukäteen ja huolellinen suunnittelu mahdollistavat nopeamman rakennusajan. Alkukauden mahdolliset pakkaset mahdollistavat rakenteiden nopean pystyttämisen lyhyessä aikaikkunassa, eikä sääriippuvuudesta rakennusvaiheessa voida täysin irtaantua edes nykyaikaisin ratkaisuin: ilman pakkasjaksoja lumirakentaminen on haasteellista tai mahdotonta. Haasteet korostuvat eteläisessä Suomessa, jossa lumirakentaminen voi olla joinakin talvina mahdotonta tulevaisuudessa ja lunta löytyy talvisin vain pohjoisesta.

Rakenteiden kestoon voi vaikuttaa myös rakennuksen sijoittelulla. Orientaatiolla ilmansuuntiin voidaan vaikuttaa, kuinka iso osa rakennuksesta altistuu auringonvalolle. Paikkavalinnassa on hyvä huomioida myös luonnolliset, olemassa olevat varjostavat tekijät kuten puut, joilla rakennus saa suojaa paisteelta, mutta myös mahdollisuudet rakentaa varjostavia rakenteita kuten muureja. Auringonvalon merkitys korostuu etenkin keväisin, ja ympärivuotisessa käytössä kesäisin.

Sademäärien kasvaessa sulamis- ja sadevesien ohjaus on ensiarvoisen tärkeää. Vesi on tehokas sulattaja päästessään lumisäilön tai -rakennuksen alle tai pinnan suojakerroksen läpi. Geotekstiilit päästävät osan vedestä läpi mutta oikein muotoilluissa lumisäilössä tai rakenteessa ei ole taskuja tai painaumia, mihin sadevesi pääsisi kertymään ja valuessaan läpi tekisi kraatereita. Rinteeseen tehdyssä kasassa sulamisvesien ohjaus ennen lumirakennetta tai -säilöä on tärkeässä roolissa, myös lumen sulamisesta johtuvat vesivirrat tulisi huomioida kasan paikan valinnassa. Säilöessä kasaa useamman vuoden samalla kohdalla ikirouta kasan alla estää osaksi sulamisen vaikutuksia toimimalla sulaa maata viileämpänä alustana. Tasamaalle tehdyissä kasoissa pitää mahdollisuuksien mukaan valita paikka, joka on muuta maastoa korkeammalla sulamis- ja sadevesien ohjaamista helpottamaan. Tarvittaessa voidaan kasan alusta routaeristää ja rakentaa salaojajärjestelmä ohjaamaan vesiä pois kasan suunnasta. Erityistä huomiota paikkavalintaan tulee kiinnittää nykyisillä ja mahdollisesti tulevilla tulva-alueilla, jotta rakennus ja sen käyttöön kytkeytyvät alueet eivät suunnitellun elinkaarensa aikana altistu tulvavedelle

Virtaavan veden ohella ilman liike yhdessä kohoavien lämpötilojen kanssa voi johtaa lumesta tai jäästä valmistettavien rakenteiden käyttöikään negatiivisesti. Erityisen tuulisilla alueilla tekijä tulee huomioida joko paikkavalinnassa, tai rakentamalla tuulelta suojaavia rakenteita. Nämä rakenteet voivat olla kiinteitä tai lumesta tai jäästä rakennettavia. Lumella tai jäällä tehtyinä tuulen aiheuttama korroosio on huomioitava rakenteen paksuudessa, jotta rakenne pysyy riittävän vahvana kantamaan siihen kohdistuvat kuormat.

Patojärjestelmiä voidaan harkita joissain tapauksissa, esim. Jos veden saanti on estynyt tai haastavaa. Tällöin voidaan harkita patojärjestelmää, joka kerää sade- ja lumien sulamisvettä käytettäväksi myöhemmin tykkilumen teossa. Tällöin joudutaan huolellisesti miettimään saadut hyödyt, kustannukset, ympäristövaikutukset, luvitus ja energian tarve koko hankkeen osalta ollakseen kannattava toimenpide.

Sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen

Muuttuva ilmasto vaikuttaa lumi- ja jäärakentamisen tekniseen toimintaympäristöön väistämättä seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksiin reagoinnin ohella ennakointi ja varautuminen ovat keskeisiä tekijöitä turvalliseen ja laadukkaaseen lumi- ja jäärakentamiseen. Alla muutamia toimintaa sovellettavia ratkaisuja sopeutumisen, että varautumisen tueksi:

Paikkavalinnan optimointi:

  • Mikroilmaston huolellinen huomiointi, jotta voidaan hyödyntää alueen luonnollisia olosuhteita ja suojaavia elementtejä esimerkiksi varjostukseen sekä tuulensuojina
  • Tuulen vaikutusten minimointi esimerkiksi tuulensuojien ja rakenteiden sijoittelun avulla, mikä ehkäisee tuulen aiheuttamaa eroosiota
  • Sulamis- ja sadevesien ohjauksen ja hallinnan huomioiminen rakenteiden läheisyydessä, jotta vesimassat eivät pääse kerääntymään rakenteiden ympärille, aiheuttaen vahinkoja tai nopeuttaen sulamista.
  • Rakennuksen toistuva sijoittelu samalle kohdalle voi muodostaa maaperään ikiroudan, joka voi vaikuttaa viilentävästi rakenteisiin. Samalla on kuitenkin huomioitava ikiroudan mahdolliset haittavaikutukset muulle infrastruktuurille.

Energiatehokas lumetus ja jäähdytys:

  • Jäähdytystarpeen arviointi ja kattaminen energiatehokkaasti ja ekologisesti, erityisesti tapauksissa, joissa viileys ei riitä rakenteiden ylläpitämiseen ja/tai rakennuksen käyttöikä ulottuu lämpimämpiin vuodenaikoihin.
  • Energiantuotannon ja -hankinnan optimointi jäähdytyksen ja suojausten tarpeisiin, hyödyntäen uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, vähentämään rakenteiden ylläpidon ympäristövaikutuksia ja kustannuksia
  • Sekä säilöön, että suoraan käyttöön menevän tykkilumen valmistuksen optimointi ja kohdistaminen lumitykkien tuoton kannalta optimaalisiin olosuhteisiin

Varautuminen ja ennakointi:

  • Paikallisten ilmastoennusteiden säännöllinen tarkastelu mm. mahdollisten lämpötilan ja sademäärien muutosten ennakoimiseksi.
  • Jääelementtien varastointi ja esivalmistus mahdollistaa nopeamman rakentamisen erityisesti suurissa projekteissa.
  • Lumen tykityksen ja säilönnän optimointi, jotta varmistetaan riittävä määrä lunta lumirakenteiden valmistamiseksi, sekä lumen pitkäaikainen varastointi ja hyödyntäminen kausiluonteisten vaihteluiden hallinnassa.

Rakennus- ja käyttövaihe:

  • Muotituksen ja rakennustuotannon valmistelu huolellisesti, jotta rakentamisvaihe saadaan pidettyä riittävän lyhyenä ja rakennuksen käyttöaika mahdollisimman pitkänä.
  • Rakenteiden seurannan kohdistaminen rakenteen kriittisiin pisteisiin sekä modernien teknologioiden hyödyntäminen rakennuksen käytönaikaisessa seurannassa.
  • Käytönaikaisten pakkaskausien hyödyntäminen jäähdyttämällä rakenteita esimerkiksi koneellisesti tuotetun, pakkasilmaa rakennuksen läpi kuljettavan ilmavirran avulla

Muun muassa näiden toimien avulla lumi- ja jäärakentaminen voi sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja varautua tuleviin sääolosuhteiden muutoksiin. Kestävällä suunnittelulla ja ennakoivilla ratkaisuilla voidaan turvata rakenteiden turvallinen käyttö ja minimoida ympäristövaikutukset.

Lähteet

Bender, O., Bidault, Y., Daragon, Q., Darmayan, L., Giorgi, A., Haller, A., Heinrich, K., Houbé, N., Polderman, A., Rager, J., Sala, S., Tabin, X., Uroš, Z., Verchère, Y., Vidovic, J. & Viesi, J. 2020. How Can Ski Resorts Get Smart? Transdisciplinary Approaches to Sustainable Winter Tourism in the European Alps. Article. https://doi.org/10.3390/su12145593

Deloitte Oy 2020. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön yhteenvetoraportti. Deloitten selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle. https://www2.deloitte.com/fi/fi/pages/risk/articles/ilmastonmuutos-vaikuttaa-yritysten-toimintaan.html

Geophysica. 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Haettu osoitteesta https://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2021_56_1_039_ruosteenoja.pdf

Gritsenko, D., Haavisto, R., Harjanne, A., Iivari, P., Kyyrä, S., Perrels, A., Pilli-Sihvola, K., Pöntynen, R., Repka, S., Suominen, A., Tynkkynen, V-P. & Virta, H. 2016. Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi – toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035. Valtioneuvosten selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 10/2016. https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/10_Suomi+arktisen+alueen+vastuulliseksi+edell%C3%A4k%C3%A4vijaksi.pdf/95f162ea-593c-4a49-a842-5db79ba0165d/10_Suomi+arktisen+alueen+vastuulliseksi+edell%C3%A4k%C3%A4vijaksi.pdf?version=1.0&t=1457335991000

Ilmasto-opas.fi. 2024. Mallinnuksella tietoa ilmastosta. Haettu osoitteesta https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/mallinnuksella-tietoa-ilmastosta

 Ilmasto-opas.fi. 2024. Alueelliset ilmastomallit tarkentavat ennusteita. Haettu osoitteesta https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/alueelliset-ilmastomallit

Ilmasto-opas.fi. 2022. Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa. Haettu osoitteesta https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-eteneminen-pohjois-suomen-maakunnissa-ja-lapissa

Ilmastopaneeli. 2021. Ilmastonmuutos Lapissa. Haettu osoitteesta https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/09/SUOMI-raportti_lappi.pdf

IPPC. 2021. 6. Arviointiraportti. Haettu osoitteesta https://downloads.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6TfuHCb7OwNFFZOb68j1mA/920b1b10022b74b0759c07b0120d02c6/IPCC_6._arviointiraportti_luonnontieteellinen_perusta_2021_tiivistelm__n_k____nn__s.pdf

Kietäväinen, A., Tuulentie, S. & Rovanperä, S. 2011. Lapin matkailun sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Clim-ATIC -hankkeen työraportti. Metlan työraportti 194. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/504541/mwp194.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lapin AMK. 2022. Arktinen lumi – lumen tutkimus. Haettu osoitteesta https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=6082681d-5940-4b22-91ad-81f9cf549b1c

Livigno. 2024. Livigno snowfarm. Haettu osoitteesta https://www.livigno.eu/en/livigno-snowfarm

RAMK. 2011. Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja.

Seppänen, S. 2020. Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita – keskeiset vaikutukset yrittäjille ja politiikkalinjaukset 2035. Suomen yrittäjät. https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/07/ilmasto_2035-1.pdf

SLF. 2016. Snow farming – preserving snow over the summer. Haettu osoitteesta https://www.slf.ch/en/snow/snow-sports/schnee-und-ressourcenmanagement/snowfarming-preserving-snow-over-the-summer/

Talouselämä. 2024. Jää on melkoista bisnestä pohjoisessa: Valtavat lohkareet säilötään kesän yli. Haettu osoitteesta https://www.talouselama.fi/uutiset/jaa-on-melkoista-bisnesta-pohjoisessa-valtavat-lohkareet-sailotaan-kesan-yli/70f1e1c6-6e58-4b00-b4ac-403627bd776c

Tukes. 2024. Jään turvallisuus kuluttajapalveluissa. Haettu osoitteesta https://tukes.fi/jaaturvallisuus-kuluttajapalveluissa/mittaa-ja-seuraa-jaan-kantavuutta

Yunnan Gateway. 2024. Ice blocks in Harbin are stored for a year without melting. Haettu osoitteesta http://english.yunnangateway.com/html/2024/lifestyle_0119/34179.html

Visit Dubai. 2024. Ski Dubai. Haettu osoitteesta https://www.visitdubai.com/en/places-to-visit/ski-dubai

Submit a Comment